Otsikkoon kiteytyykin tämän viikonlopun ohjelma: a-rataa, a-rataa ja vielä vähän a-rataa. Mutta mikäs siinä masin kyydillä körötellessä. Sunnuntain ratakeikka oli vaan vähän paskempi johtuen hiihtämisestä, liiasta varustuksesta ja aivan tajuttomasta kiireestä. Paras hetki oli, kun ammuttiin RK7-ammuntaa kääntyviin tauluihin, eli siis ladataan kolmeen lippaaseen kuhunkin kaks patruunaa ja ammunta menee niin, että ensin ammutaan yhdet laukaukset viiden sekunnin ajan esillä olevaan tauluun, jonka jälkeen lippaanvaihto. Seuraavaksi sama setti kolmen sekunnin kääntöihin ja viimenen lipas ammutaan tuplalaukauksena yhteen viiden sekunnin kääntöön. Kyseisessä ammunnassa kävi sitten niin, että yli-inhimillisestä kuulonsuojauksesta ja luutnantin (ei meidän joukkueen kouluttaja) heikohkosta äänenkäytöstä johtuen ampuma-asennon rakentaminen jäi vähän viime tinkaan: muut oli jo valmiina ampumaan kun itellä oli vielä lipas irti ja ase patjalla. Muutenkin koko sunnuntain ammunnat vedettiin läpi hirmu sykkeellä, mutta ammuinpa silti ennätyksen makuulta! 90 pistettä, harmi vaan ettei sitä merkattu mihinkään....
Ammunnat jatku taas tänään iltapäivällä, mutta sitä ennen päiväohjelmaan kuulu vierailu varuskuntasairaalassa. Meikäläisellä alko nimittäin leiriltä tulon jälkeen polvi ja vasen jalkaterä reistaamaan siihen malliin että totesin lauantain hiihtomarssin jälkeen mahottomaks jatkaa ilman medical attentionia. Noh, siinä sitten ooteltiin kolmisen tuntia ennen kun päästiin ees vastaanotolle asti, jossa homma suju yllättävän nopeesti. Mukaan tarttu buranaa, kylmägeeliä ja kolmen päivän VMTL (vapaa marssi- taistelu- ja liikuntakoulutuksesta). Tarkottaa siis sitä, että kun jätkät juoksee ja suunnistaa niin meikä joko A) makaa kassulla tai B) tekee nakkihommia. Veikkaan jälkimmäistä.
Mutta todellakin, ammunnat jatku tänään makuuammunnoilla ja lopuks ammuttiin harjotusmielessä ampumataitotesti kahesti. ATT:ssa mitataan siis, noh, ampumataitoa, kuten nohevimmat varmaan jo päättelikin. Vähimmäisvaatimuksena on osua 12 laukauksesta kuus tauluun, 11 laukauksesta saa kuntoisuusloman ja 12/12-tuloksesta "reikämestarin" eli kultaisen ampumamerkin. Itse testi menee niin, että eka osa on juurikin tuo edellä mainittu RK7 kääntyviin tauluihin. Toisessa osassa ammutaan kolme laukausta polviasennosta 150 metrin etäisyydeltä kiinteisiin tauluihin ja kolmannessa osassa kolme laukausta pystystä 50m päästä viiden sekunnin kääntöihin. Omat tulokset oli vähintäänkin rohkasevia: ekasta sarjasta kaikki laukaukset tauluun ja suurin osa ysin rinkiin. Toisessa sarjassa tuli sitten häiriösyöttö hankalassa kohtaa, jonka takia hölmöilin pari laukausta ohi taulusta. 10 silti tauluun, jota voidaan pitää hyvänä tuloksena. Itellä on tavotteena saada nyt ainakin nuo 11 kutia sisään ja hommata se kölli. Tänään muuten ammuin uudemman kerran sen 90 ja tällä kertaa se kirjattiin ylös! Silti kolme pistettä matkaa kahvilippuun...
Kasarmille palattua ja masista ulostauduttua nakki iski(koska olin kuulemma menossa motoaukkiin), ja jouduin viemään ruokapönttöjä moto-AU:n kanssa takasin mukeen (muonituskeskukseen), jonka jälkeen vietiin masi parkkiin autohalleille. Kokemus oli suorastaan järisyttävä ja masin penkki niin pehmeä, että pääni meni sekaisin moto-AU:n hommista ja menin vielä illemmalla möläyttämään joukkueen kouluttajalle halukkuuteni kyseiseen tehtävään. Sanotaanko kuitenkin näin, että nyt kun C- ja BECE-kuskit on jo päätetty, niin meikäläisen ainoo mahollisuus pelastua aukilta on juurikin tuo moto-AUK. Johtajakoulutus ja C-kortti samassa paketissa kuulostaa kieltämättä houkuttelevalta... mutta aamutkin kyllä haisee. Noh, katellaan mitä ens viikko tuo tullessaan.
1. Pioneerikomppanian tupa Iskosta ei muuten enää ikinä tule ilmoitusta alokas Rantsilta. Tänään alokas, perjantaina pioneeri.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti