URAAAAAAAA!!!

Kolme viimestä viikkoo polkastu käyntiin kotiutumistarkastuksen merkeissä, kuulo roger ja tunnen itseni terveeksi. Valmiina siirtymään reserviin siis. Mutta sitä ennen ois pari pikkujuttua, kuten loppusota ja Vuosangan ampumaleiri.

Loppusodassa tehdään kevyt loikkaus vihollisen, eli Keltaisen valtion riveihin. Prikaatin aliupseerikurssit toimii nimittäin hyökkäävänä osastona, samalla kun joukkotuotantojoukot, eli Sininen valtio, puolustaa. Pitkästä aikaa ollaan harjotuksessa jossain muuallakin kun täällä lähiharjotusalueella, mennään nimittäin n. 50 kilometrin päähän Pohjois-Savon rajalle asti ja lähetään sieltä könyämään kohti Kajaania jääkäreiden perässä. Samalla kun oppilaat on viettäny alkuviikon kivaa poikaporukalla niin me ollaan huhkittu kaikenmaailman karttojen ja muiden valmistelujen kimpussa appariporukalla. Pikkuhiljaa alkaa kaikki tarvittava hilpe ja kilke olemaan kasassa ens viikkoo varten. Perkele että tulee varmaan olemaan kiirettä.

Apu-ukot hommissaan

Jack Bauer

Yhtä monta aamua jäljellä kuin vuorokaudessa tunteja, ja tunnetusti vuorokaudesta loppuu aina tunnit kesken. Noh, aamut ei lopu kesken, mutta eipä niitä paljo enää oo. Tilanne on hämmentävä: 10 aamua maastossa, 10 kassulla ja 4 lomilla. Tuleva viikko on viimenen kassuviikko, koska sunnuntaina alkavan 5pv loppusodan jälkeen lomaviikonlopun jälkeen lähdetään aukin yt-ampumaharjotukseen Vuosankaan, eli pikku leiriputkee näin niinkun palveluksen loppua kohti...

Kyllä tää alkaa oikeesti aika vähissä olla, ens viikolla ohjelmassa mm. kotiutumistestejä, varustarkastusta ja sosiaalikuraattorin oppitunti aiheesta kotiutuminen. Julumaa.

Menneestä viikosta muutama havainto: käytiin vähän liekittämässä terrorismivaistoja Petäisenniskan silloilla, eli harjoteltiin ko. kohteiden panostamista. Ihan mielenkiintonen päivä, Haminassa kun keskityttiin lähinnä johtamiseen, ja vähemmän tällasiin käytännön pioneeritemppuihin. Torstaina oli pitkään odotettu päivä Kassunkurulla, kun päästiin ampumaan kertasingolla ja heittämään käsikranaatteja. Poissaolijoita oli suorastaan harmillisen paljon ja tästä syystä sinkoja riitti myös apukouluttajien ammuttavaksi! On se poikaa kun osuu 150m päässä olevan vaunumaalin keskelle saatana... Käsikranaattien kanssa tilanne eskelöityi siihen, että käsikranaatteja jäi muutama ylimääräinen ja lopulta jouduimme hävittämään ne appariporukalla. Kismitti suorastaan heittää 5 käkriä.

LiHa 2 ja Tasi-päivän jälkitunnelmia

Viime viikolla tosiaan sulutettiin ja raivattiin ympäri harjoitusaluetta Linjaharjoitus 2:n merkeissä. Tällä kertaa meikäläisen ei tarvinnu toimia koko harjotusta joukkueenjohtajana, vaan johtajavuoroja vaihdeltiin siten, että jokainen apukouluttaja sai joko suluttamis- tai raivaamistehtävän johdettavakseen. Itse johdin ensimmäisenä päivänä sirotemiinoitteen raivauksen ja valmistelin seuraavan päivän suluttamistehtävää yhteistyössä toimivan Jj:n, pekkamikon kanssa. Loppuaika meni sitten apukouluttajana pyöriskellessä ja tuskaillessa oppilaitten hidasta suluttamista ja huoltokomppanian vajaita elintarviketäydennyksiä, joiden vuoksi ruokapuoli oli välillä... noh, niukkaa. Kolmeen asti sulutettiin kuivalihan ja näkkileivän voimalla, no hard feelings.... Tulipa muuten jälleen ilmoteltua isokenkäsille: tiistaina pataljoonan komentaja, arvoltaan everstiluutnantti, kävi tsiigailemassa ja kyselemässä tyhmiä jonkun maavoimien esikunnan majurin kanssa, joka oli leebens äijä. Torstaina sitten oli vuorossa kukas muukaan kuin itse Kainuun Prikaatin komentaja eversti Sonninen. Tosi mukava äijä kaiken kaikkiaan!

Lauantaina saatiin varmaankin ensimmäistä ja viimeistä kertaa KAIKKI tekat alle, kun lähdettiin harjotusalueelle harjottelemaan ryhmän hyökkäystä ja puolustusta Taistelijan simulaattoreiden kanssa. Taistelijan simulaattori, eli Tasi, koostuu aseeseen laitettavasta lähettimestä ja päälle puettavasta vastaanottoliivistä. Aseella ammuttaessa lähetin lähettää lasersäteitä, ja liiveihin osuessaan kohde (eli taistelija) joko haavoittuu tai tuhoutuu (=kuoli saatana). Aamupäivästä seurailin tuomarin roolissa ryhmien taistelua, mutta lounaan jälkeen pääsin itsekin tositoimiin johtamaan kahta ryhmää hyökkäyksessä. Kokonaisuutena ihan pirun mielenkiintonen harjotus ajoneuvoineen kaikkineen. Mukava puuhastella välillä ihan näitä perus jimmyjuttuja, simun kanssa nimittäin tajuaa sen, että sodassa kuolee! Esimerkkinä joukkueen varajohtajamme, kersantti lohisoppa meni tapattamaan itsensä heti alkuun koska taistelukiima. Itse joukkueenjohtajan toimin hieman hillitymmin, pelkästään haavoittuen... Haavoittumisesta selvittyäni jatkoin kostotoimenpitein ja tuhosinkin minua haavoittaneen vihollisen sekä hänen taistelijaparinsa mättään suojista samalla johtaen joukkuettani kohti kunniakasta voittoa!

Näillä siis mennään. Ens viikko menee aikalailla löllyessä ja perjantaina VLV+HL-setit ennen joulukuussa alkavaa loppusotaa.

Vähiin käy ennen kuin loppuu

TJ 38, se on tyly.

Mutta ei keulita asioiden edelle, vielä on 13 leiriaamua taivallettavana erinäisissä joukkueenjohtajan tehtävissä, joista ensimmäiset kolkuttelee itseasiassa jo huomenna, kun linjaharjotus 2 polkastaan käyntiin klo 10 jälkeen aamupäivästä. Poikkeuksellista tässä harjotuksessa leeben aamun lisäks on myös se, että päästään vihdoin toimimaan yhteistyössä muiden aselajien kanssa ja jopa viholliskosketusta olis luvassa... Kolme päivää täyttä toimintaa siis luvassa ennen gin... korjaan, LOMIA tottakai. Muu pataljoona on virka-apuvuorossa, mutta harvat ja valitut pelimiehet sai lomat läpi viikonlopulle ja viimesetkin KL-päivät saa kyytiä...

Johdan toimintaa miinoitteesta

Viime viikolla täällä prikaatilla pyörähti muuan eversti, pioneeri-ja suojelutarkastaja, jonka tehtävänä on mm. valvoo pioneerikoulutusta eri varuskunnissa. Pyörähtipä mokoma ukko meidänkin luona ja jutusteltiin hetki mukavia äijän kanssa. Oppilaatkin veti sen verran nohevasti että selvittiin puhtain paperein ko. vierailusta.

Gonahtamisesta muutama sana... joskus kauan sitten sitä kuvitteli että kun aamut tippuu jonnekin alle 50 tienoille, niin sillon ei vituta enää mikään koska on niin WÄBÄ!! Kuinka väärässä sitä voikaan ihminen olla... Perus VLV:n jälkeen kasarmille tulokin on saatanallista tervanjuontia, koska reservin aurinko on jo niin lähellä ja kohta koittaa ne ajat kun ei tarvii sunnuntaina lähtee enää mihinkään, voi käydä töissä ja ansaita rahaa niinkun normaalit ihmiset ja vaikka harrastaa jotain muutakin kun paskanjauhantaa ja pitsansyöntiä. Noh, reilu kuukausi enää.