Meillä Er Uu Koossa

Haminasta tosiaan huudellaan, perkele! Aika sekavat oli tunnelmat kun lähettiin täyteen pakatulla linja-autolla joskus puol neljän seutuun prikaatilta etelää kohti: toisaalta haikee fiilis, mutta toisaalta innostunu ja jännittyny siitä mitä täällä näkyy.

Kympin seutuun sitten kaarrettiin pihaan ja joskus puol yhentoista seutuun kuulu käsky "Kasiriviin järjesty!" ja kaikki 679(?) upseerioppilasta muodosti historian suurimman taistelubanaanin tassipatterin kentälle. Siitä helevetin kyytiä Pioneerikomppaniaan ja Kapernaumiin. Voi pojat tästä rakennuksesta vois kertoo kyllä vaikka mitä! Perinteinen lienee oikea sana kuvaamaan... Peruskorjattu viimeks joskus 50-luvulla, niin lototkaapa siitä missä kunnossa tää kämppä on. Isä kävi RU-kurssin täsmälleen samassa rakennuksessa parikymmentä vuotta sitten eikä mikään oo muuttunu. Mutta noh, näihin metrin paksusiin seiniin, puukaappeihin ja kolkkoon tunnelmaan on alkanu pikkuhiljaa ehkä jo tottumaan... "punaisessa tiilitalossa asustaa onnellinen perhe". Asustaako, se jää nähtäväksi.

Ja mitähän se ois rukin alottaminenkaan ilman kunnon nakkia stana. Oppilaspäällikkö. Oon siis nyt puolentoista viikon ajan tämän lafkan ja 54 varusmiehen esimies ja vastuussa lähes kaikesta, mutta ei mitään, hommat maistuu jopa ihan hyvälle! Mieluummin huutelen aamulla kymppiä samalla kun muut särmää punkkiaan helvetin kiireessä. Se on tosiaan erona aukkiin, että aamulla on 10 minsaa aikaa herätyksen jälkeen tehä punkat ja heittää kamppeet niskaan ja kaapit kiinni. Muutenkin aikataulu on aikalailla kiireisempi, mutta onneks muke on tossa 20m päässä niin juostaan vaan jonossa ovelta ovelle, lohikäärmemarssia siis.

Eipä täällä kurjutta kummempaa, tukka lähti ja oppitunnilla on tullu istuttua lähes kaheksan tuntia päivässä. Kaiken hyvän lisäks menin hölmöilemään ihteni oppilaskunnan edustajistoon ja nyt kahtena viime iltana oon istunu kokoustamassa ja valihtemassa oppilaskunnalle hallitusta. Eilen meni puol kahteen, mutta saatiinpa perkele hallitus valittua!

Joo vastuu painaa, pitänee valmistautua iltavahvarihommille.

Kainuun metsistä meri-ilmastoon

Tottttttta tosiaan, huomenna starttaa vika päivä n. 3 kuukauteen Kainuun Prikaatissa ja ohjelmassa on varusteiden palauttamisen lisäks ylennyksiä ynnä muuta mukavaa. Iltamassa poikien kanssa jäähyväiskahville sotkuun ja siitä klo 3.10 bussilla kohti uusia seikkailuita. Hieman on haikeet, mutta toisaalta  innokkaat ja pelokkaat tunnelmat samaan aikaan. Saas nähä.

Olin muuten aamulla pari tuntia pataljoonan päivystäjänä, en suosittele kellekkään.

Ja tänään oli tosiaan myös se paljolti odotettu puolikurssijuhla! Pidot meni loistavasti: ruoka oli hyvää ja porukka nautti meiningistä ilman suurempia ylilyöntejä, eli putkeen meni.

Lyhyestä virsi kaunis. Aliupseerioppilas Rantsi kuittaa.

Upseerioppiin

Näin siinä siis pääs käymään, ukko laitettiin Haminaan reserviupseerikoulutusta hankkimaan. Ei siinä sen kummempia, kovalla sykkeellä lähetään yrittämään! Heti poiki tämmönen upseerikoulutus edustustehtäviä: huomenna lähetään hakemaan pataljoonan komentaja puolikurssijuhlaan "upseerivartiossa", eli kaks tulevaa upseerioppilasta saattaa herra everstiluutnantin juhlakyytiin.

Muuten tämä viikko on menny aika hektisissä merkeissä, koska päivystäjän nakki iski jo eilen iltana. Ihan kun normaalit lomilta tulijoiden merkkaamiset ei ois riittävän kiireistä, niin samalla piti kuumottua myöhästyneistä junista ja yhestä lomakyydistä, joka ei kulkenu ensinkään. Aamulla ootti lisää lystiä, kun ensin herättiin täysin tuntemattomasta syystä etuaamupalalle 5.20 ja sitten mietittiin johtajaporukassa, että mihin helvettiin on hävinny yks mies vahvuudesta. Lopulta homma meni niin, että toimiston papereissa oli virhe, ja that's it. Ihmiset on kovin äkäsiä, kun ne joutuu heräämään tunnin etuajassa ilman mitään syytä... Onneks päivällä onnistuin nakittamaan vapautusmiehen päivystäjäks ja livahdin sotkuun munkkeja ostamaan rhaa rhaa. Runtua tuli karkin mussutuksesta sen reissun jälkeen.

Päivystäjän vapaatunti lähestyy uhkaavasti puoltaväliä, suihkuun siis.

Pässi ja sen banaani

Johtajien johtaja

GUUMODDAWAA WIIGONLOBBUA!! no ei, LiHa-hajotusleiri oli ja meni tossa viime viikolla, eikä itseasiassa ollu lainkaan maineensa veronen. Liekö johtunu siitä, että edellisellä saapumiserällä oli kaks (vs meidän yks) linjaharjotusta, jotka oli syyspimeessä ja sateessa (vs meidän kevätaurinko). Kyllähän tuolla meidänkin leirillä tuli lievästi hajoiltua telamiinojen raahaamiseen polven syvysessä lumihangessa, mutta se oli pientä verrattuna siihen lystiin, mitä perjantaina koettiin raivatessa. Kun tiealue raivataan, niin hommaan kuuluu kaks pääosaa: itse raivaaminen sekä aukon merkkaaminen. Harjoteltiin siten, että meidän ryhmä merkkas, toinen räjäytti ja kolmas tiedusteli kiertotietä ja hommia vaiheltiin aina välillä. Arveltiin jätkien kanssa että koska vika päivä, niin sykitään ihan vitun kovaa ja niin muuten sykittiinkin! Suorastaan loisteliasta ryhmätyöskentelyä, jossa joka ukolla oli oma hommansa tiedossa ja merkinnät pystytettiin salamavauhtia. Hommia vaihdettiin sitten räjäyttämiseen, eikä liene tarpeen hehkutella homman mielekkyyttä. "Panos valmistele..... Rantsi, sytytä" ja sitten juostiin. 400 gramman TNT-palikkakin räjähtää aika kiitettävästi.

Hiihdettiin muuten pois. Oli ihan mielenkiintosta paristakin syystä: sohjossa hiihtämisen lisäks ykkösjoukkue oli räjäytelly tien täyteen kuoppia, joten hiihtäminen oli melko herkkua. Taispa onneks olla viimenen kerta ennen syksyä kun hiihdellään.

Leirin jälkeen jäätiin nukkumaan vielä yheks yöks kassulle koska varomääräykset, ja oli muuten aika turha päivä: heräsin neljältä siihen, että kuumotus oli kova ja mittari näytti 38 asteen kuumetta. Napit naamaan ja päivä meni nollat taulussa unenpuutteen vuoks, mutta olipahan kerrassaan turha päivä... Aamulla saatanan kiire koko porukalla: ensin huollettiin jäljellä oleva materiaali (samalla 1.joukkue kävi etsimässä ja löytämässä kadonneen telamiinan) ja iltapäivällä siivottiin tunti ja loppuaika venyteltiin esaa ja kateltiin kun porukka valu lomille mapin turvin. Kaiken tämän lisäks olin vieläpä kurssin vanhimpana. Oikeesti oon kurssin varavanhin, mutta koska varsinainen Kvanhin lähti lomille jo 10:30(!??) niin otin raskaan vastuun harteilleni ja ohjasin AUK-veneen lomille.

Ens viikolla onkin paljon mielenkiintosta juttua tiedossa: tiistaina päivystäjän nakki ja valintojen julkasu, keskiviikkona puolikurssijuhla ja torstaina muutot. Kertoilen tuossa viikolla että mitä tapahtuu ja miten.

Tuosta otsikosta sen verran, että yrittäkääpä olla johtamassa (tulevia) johtajia. On aika hankalaa

Loppurutistus kehveli

Aukki ykköstä jälellä enää haisevat puoltoista viikkoo, ja tulevaisuus on aikalailla auki. Sen tiiän, että huomenna heräillään jostain kumman syystä jo viideltä ja lähetään leirille (materiaali masissa ja reput pakattuna, mutta silti etuaamupala?!) joskus ysiltä. Viis päivää asustellaan siis tuolla samassa maastossa missä itseasiassa oltiin morttileirikin! Teltoista sen verran että ampparin jälkeen ne ei oo tainnu nähä minkäänsorttista kuivaamoo, näin päättelin siitä että ne oli umpijäässä viimestä telttaa myöten, MUTTA haitannokko tuo jos ei kerta nukuta koko leirillä kun muutama tunti... Kirjottelen leirimeiningeistä tänne jahka hengissä selviän.

Muutenhan täällä on sattunu ja tapahtunu vaikka mitä: puolet tuvasta on keuhkokuumeessa tai muun sairauden/vamman runtelemana, eli lähetään leirillä neljän miehen vahvusella ryhmällä. Itelläkin ollu pikkuvammaa polven kanssa, mutta ei mitään sen suurempaa. Vemppojen lisäks kuumotusta ite kullekin on aiheuttanu tulevat valinnat. Torstaina Gervinho haastatteli koko kurssin uudelleen ja kertoili että miten on onnistuttu töhöttämään sekä kerto että miten sijotutaan kurssin sisäsessä rankingissa. Oma haastattelu käänty aika nopeesti rukkipainotteiseks, mutta sain kuitenkin sanottua että en oo halukas moiseen lähtemään. Pari päivää meni chillaillessa (yeah), mutta lauantaina, kesken maastoharjotuksen, Kervinen ajo pakulla paikalle ja huuteli kuuden taistelijan, myös Rantsin, nimet. "Vien teidät teloitettavaksi". Siitä pakun kyytiin, ovet kiinni ja siellä pimeydessä mietittiin että mihin helvettiin meitä viedään. Keksittiin siinä sitten meitä yhdistäväks tekijäks tuo rukki, joka osukin sitten oikeaan. Meidät tuotiin takasin yksikköön (500m matka, srsly?) jossa kervinen sitten haastatteli VIELÄ kerran uudelleen, koska oltiin semmonen kuusikko, joka oli siinä rukkihaarukassa, mutta "ongelmatapauksia" ja sen takiaan uudelleen kuultavana. Huomasin aika nopeesti, että minun "ongelma" oli se, että kieltäydyin koko hommasta ja vielä vastustelinkin perkele! Pohjoiskoreamaisen ilmapiirin omaavan haastattelun päätyttyä kuumoteltiin siinä hetki jätkien kanssa ja arveltiin että eiköhän tää oo tässä, meikä jatkaa aukki kakkosella ja porukan halukkaat lähtee Haminan suunnille.

EIII MIHINKÄÄN!!! Vajaan tunnin kuluttua oppilas Rantsi VÄLITTÖMÄSTI päivystäjän pöydän eteen ja siitä apparitupaan kuumotuksissa. Situation went from awkward to WTF, kun jätkät rupes kantamaan kahvia ja limua pöytään (keksit oli kuulemma loppunu) ja alkovat sitten kehumaan niin että ihan suorastaan nolotti hihhih. Puolistuntisen istuskelin siinä kuuntelemassa kun kehuvat vuorotellen rukkia ja vuorotellen minua. Pakko myöntää, että siinä vaiheessa kiinnostus nous aikalailla eri sfääreihin kun mitä se oli esimerkiks tuntia aiemmin ollu, lähinnä ehkä sen takia kun kuuli että millasta se elämä siellä on. Aavistaen tilanteessa kuitenkin jotain mätää, otin yhteyttä man in the inside-Makeen ja sotilaskodin lämmössä kerrattiin tilannetta ja palaveerattiin tästä rukkiin lähdöstä ihan urakalla, ja lopputuloksena olin niin sekasin vaihtoehdoista etten koskaan aiemmin. Illalla soittelin sitten kotiin ja kyselin että mitenkä pitäs tehä kun kerta haluaavat minut Haminaan, mutten oo varma haluanko minä ite lähtee sinne. Tsemppasivat ja potkivat kuitenkin sen verran perseelle, kuin myös tupakaveritkin, että päätin olla vastustelematta jos minut kurssille valitaan.

Illalla sitten taas kuuluttivat meikän apparitupaan ja kysyvät että joko on päätös tehtynä, ja olihan se. Tänä aamuna sitten appareiden ohjeiden mukaan koputin kouluttajien oveen klo 10 ja ilmotin vastustelemattomuuteni, joka näytti ilahduttavan Gervinhoa suunnattomasti! Sano vaan lopuks että "hyvä homma, lopulliset valinnat saatte tietää viimeistään ens viikon jälkeen. Voitte poistua".

Eli siis homma tiivistettynä: oon kurssin top kympissä ennen raivauskokeen tuloksia ja linjaharjotusta, eli kovasti tyrkyllä rukkiin. En oo varsinaisesti halukas rukkiin, mutten myöskään vastustele jos käsky käy.

Ollakko vai eikö olla?

AINIIN PS EDIT LOL LOL puolikurssijuhla tulee olemaan olemassa!! Ei hiihtomarssia!!! Eli siis mennään viimesenä päivänä (keskiviikkona) ravintolaan porukalla syömään ja pitämään yhdessä hauskaa vielä viimesen kerran ennen kun porukka lähtee erikoisaukkeihin ja rukkiin. Torstaiaamulle onkin varattuna sulkeiset mikäli homma menee yhtä hyvin kun viime kurssilla meni.... Aliupseerioppilas + viina = taakse poistu

Seksuaalivähemmistöjen asialla

Yliluutnantti Kervisen terveiset kurssille

PS EDIT EDIT LOL Tätä gifiä tuijotettiin n. kolme minuuttia ennen kun alotettiin päivystäjän tehtäviä käsittelevä kertausoppitunti. Arvatkaa kuka piti tunnin

MIINOJA KAIKKIALLA!!!!!

Oli aika ankee herätä tähän aamuun: gines paino ikävästi ja yöllä olin ilmeisesti pistäny vahingon kiertämään, eli huutanu unissani kun näin jotain friikkejä unia... Aika nollat taulussa on siis vedetty tää päivä, eli raivattu ja harjoteltu siihen liittyvien välineiden käyttöö ja huomenna jatkuu. Aamulla tosin kateltiin ikäviä kuvia miinojen aiheuttamista vammoista, sisältäen mm. kaksi naisen puolikasta, yksi puolikas pää ja paljon, paljon puolikkaita raajoja heheheHAHAHHAHAHAhSHHAHaHEHeh. Hyh.

Nyt rakennellaan poikien kanssa mikkihiiribingoo, eli keksitään semmosia kyssäreitä mitä mortit saattaa meiltä sitten joskus tulla kyselemään ja koostetaan niistä bingotaulukko. Bingotaulukon ekana täyteen saanu voittaa yllätyspalkinnon tai sitten ei... saas nähä

PS EDIT EDIT LOLZ muistin tuossa että tällä viikolla tosiaan on ne valintahaastattelut, joista jo mainihin viime postauksessa, mutta vielä sen verran ajattelin avautua että ei enää ehkä niin kovasti kuumottele tuo RUG. Viime saapumiserästä tosiaan kolme uketsua pakotettiin Haminaan, mutta eihän se sitä tarkota että meidän porukalla tilanne ois sama. Pieni toivo siis elää siitä, että saan jäähä tänne ja naatiskella vlv+hl-magiikasta heti AUK-kakkosen aluks

Retsun bombaus jäi puolittaiseks koska haba

Kazakstanin kansanarmeija ilmoittautuu

En keksi tähän mitään fiksua otsikkoo

Voi ei, pääsiäinen lopuillaan ja paluu kassulle kuumottavan lähellä. Viime postauksessa innostelin siitä, miten perjantaina päästään suunnittelemaan siltahävitettä yms yms. mutta eihän se taaskaan menny ihan niin. Harjoteltiinkin tiehävitteen tekemistä, eli piirrettiin spraylla takapihalle tie ja siihen rumpuputki, johonka sitten laskettiin sopivan kokonen jytky ja ujutettiin se sinne putkeen ite nikkaroidulla räjähdepaatilla. Ihan mukavaa hommaa sekin, ja kaiken päätteeks harjotuksen jälkeinen taakse poistuminen toi pikantin vivahteen mukavalle nikkarointipuuhastelulle. ps. asetarkastus ekalla läpi!

Ens viikolla luvassa raivausta, josta en oikeestaan tiiä sen tarkemmin. Legendaarinen Puraperjantai eli putkiraivainryhmän toimintaa havainnollistava harjotus on ainakin luvassa, mutta juurinyttenmuista mitä muuta tähän viikkoon sisältyy. Sen muistan, että ikävä gines ja vielä ikävämpi LiHa (linjaharjotus) on ees viikolla eessä. Vittu että vituttaa jo nyt, eikä vähiten sen takia että kaupat on kiinni koko viikonlopun. Onneks kerkesin lipastaa Porista(?!) vähän motivaatiokeksejä ynnä muuta välttämätöntä ens viikkoo varten. (Käytiin viikonloppuna Luvialla kattomassa ringettefinaaleja, siksi Pori)

Eipä oo muuten vielä kertaakaan vituttanu herätä niin paljoo kun mitä tänään. Suorastaan hajotti ajatella miten paska kaksviikkonen on eessä, mutta sittenpä se alkaa ollakin aukki 1 aikalailla paketissa. Mielenkiinnolla oottelen viimestä viikkoo, jollon piti olla se 120km hiihtomarssi, saas nähdä mitä keksiivät. Ja viimesellä viikollahan myös selviää se, että miten äijän käy, lähetäänkö rukkiin vai lähetäänkö mihinkään. Ens viikolla itseasiassa onkin jo haastatteluja, joissa kurssinjohtaja kuulemma ensin haukkuu porukan pystyyn ja sen jälkeen houkuttelee rukkiin. Kirjottelen siitä sitten viikolla enemmän.